Hyvää ja onnellista vuotta 2013!

Meidän kinkku muuntuu huomenna salaatiksi.

Lisäksi tarjolle tulee erilaisia patonkeja ja tuorejuustoja (ja miehen toiveesta varmaan niitä pakollisia nakkeja ja perunasalaattia, vaikka itse en niistä niin perustakaan..).

Omiin raketteihin emme rahoja tuhlaa, mutta katselemme niitä kyllä kotipihalta (/ikkunasta) pitkin iltaa.

Eräs paikallinen ilotulitteita myyvä yritys järjesti heti Joulun pyhien jälkeen ilotulitusnäytöksen, jonka kävimme myös katsomassa.

Toivottavasti kaikki raketteja ampuvat muistaisivat tänä vuonna suojata silmänsä, että vältyttäisiin jokavuotisilta silmävammoilta.

Ne suojalasit kun ei maksa kun sen pari euroa, eli ei pitäisi ainakaan hinnasta olla kiinni niiden käyttö.

Metallitinan sijaan meillä valitaan ja valetaan tänä vuonna ympäristöystävällisempi vaihtoehto, eli sokeritina.

Sokeria vaan tinakauhaan, annetaan sulaa, nopea kippaus kylmään veteen ja nostetaan sokeritina reikäkauhan avulla kuivumaan paperin tai pyyhkeen päälle.

Jos haluaa, niin sokeriin voi tipauttaa tipan elintarvikeväriä sulatusvaiheessa.

Tässäpä vielä meidän kinkkusalaatin ohje.

Tämä maistuu (ainakin meillä) myös lapsille ja halutessaanhan voi jättää esim. purjon pois, jos sen maku ei lapsia miellytä.

~ Kinkkusalaatti ~

Ainekset:

2 dl makaronia

1/2 pussia pakasteherneitä

150 g kinkkua

1 paprika

Puolikas kurkku

Siemenettömiä viinirypäleitä

Pala purjoa

Kastike:

1 prk kermaviiliä

1/2 dl mietoa chili-tomaattikastiketta

1/2 dl hienonnettua ruohosipulia

Ripaus mustapippuria

Valkosipulin kynsi

Valmistus:

Keitä makaronit ja pakasteherneet pakkausten ohjeiden mukaisesti.

Huuhdo kylmällä vedellä, valuta ja jäähdytä.

Leikkaa kinkku, paprika ja kurkku pieniksi kuutioiksi ja puolita viinirypäleet.

Huuhdo purjo ja leikkaa se ohuiksi renkaiksi.

Yhdistä aineet salaattikulhossa.

Sekoita kastikkeen aineet ja lisää kastike salaattiin ennen tarjoilua ja sekoita tasaiseksi.

Hyvää ja onnellista vuotta 2013 kaikille!

Olen absolutisti

Kirjoituksen ei todellakaan ole tarkoitus puhua vain ja ainoastaan absolutismin puolesta, mutta se on minun valintani ja sen pohjalta jaan mielipiteeni.

Jo pidemmän aikaa olen saanut todeta, että joillakin se kuningas alkoholi on hivenen liikaa vallassa ja jälki ei useinkaan ole kovin kaunista katseltavaa.

Itse olen absolutisti muutamista henkilökohtaisista syistä ja nykyinen valintani on monien tekijöiden summa.

Olen kyllä vetänyt ensikännit ja vielä toisetkin, mutta siihenpä se sitten melkein jäikin.

En ole koskaan tuntenut mitään erityistä vetovoimaa alkoholia kohtaan ja nuorempanakin asuimme sen verran kaukana kaikista bilepaikoista, että olin sitten aina autolla liikkeellä (ja luonnollisesti siis selvin päin), jos johonkin menin.

Ja minulle tanssiminen on aina ollut se juttu, mistä tykkään, eikä se ole koskaan vaatinut alkoholia.

Enemmänkin silloin nuorena tuntui aina, että sain odotella muita tanssilattialle, että olivat tarpeeksi humalassa tullakseen sinne.

Ja minä kun olin valmis menemään tanssimaan heti ravintolaan tultaessa.

Olen myös tullut nuorena äidiksi, ihan suunnitellusti, ja kokenut sen omaksi jutukseni, enkä ole kaivannut siihen mukaan alkoholia.

Suomalaiset ovat kai perusluonteeltaan juroja ja hiljaisia, tai näin sitä ainakin yleisesti sanotaan.

Itseeni tämä ei päde ja olen kyllä aina voinut höpöttää, nauraa ja pitää hauskaa ihan täysin selvin päin.

Joillain se yksi annos alkoholia auttaa ns. avaamaan lukot, mutta valitettavan useinhan se ei kuitenkaan jää tuohon, vaan sitten otetaan lisää ja lisää ja lisää...

Ja sitten pian sitä ollaankin jo känniääliöitä ja asiat saattaa mennä pahasti pieleen!

Jos alkoholin käyttöä ylipäätään on pakko ymmärtää, niin ymmärrän jollainlailla ne ensimmäiset alkoholikokeilut, kun se maaginen 18 vuotta tulee täyteen ja on odotettu, että päästään ostamaan se siideripullo.

Valitettavasti vaan aina ei odoteta edes tuohon ikään asti ja pahimmillaan nuorella voi jo olla tuossa vaiheessa alkoholiongelma.

Tiedän ihan hirvittävän nuoria lapsia, jotka viettävät viikonloppuisin iltansa ties missä seurassa ja alkoholi suurena osana kuvioita.

Överiksi menevää, joka viikonloppuista ryyppäämistä en ymmärrä, eli että ei enää tajuta missä ollaan ja kenen kanssa.

Sekö sitten on muka hauskaa?

Ymmärrän, että jos mennään ihan kunnon hienoon ravintolaan, niin ruoan kanssa nautitaan lasillinen kunnon viiniä.

Tai että perjantaisaunan jälkeen otetaan se kylmä saunaolut tai siideri.

Taitaahan sitä olla ihan tutkimuksiakin siitä, että kohtuullinen alkoholinkäyttö olisi jopa hyväksi terveydelle, joten sikäli tietysti absolutismikaan ei välttämättä ole se oikein väylä...

Kohtuullinen alkoholinkäyttö siis ok (mitä se kohtuullinen käyttö sitten tarkoittaakaan kenellekin...), mutta sitä en ymmärrä, jos alkoholin pitää liittyä jok’ikisiin juhliin ja illanistujaisiin tai jos sitä pitää ottaa niin, että koko ihminen muuttuu ihan joksikin toiseksi.

Jos aikuiset ihmiset eivät koskaan voi lähteä pitämään hauskaa tai istumaan iltaa ilman, että ollaan humalassa, niin sitä en ymmärrä.

Ja tietenkään en ymmärrä runsasta päivittäistä alkoholin käyttöä, joka sitten tietysti vaikuttaa jo laajemminkin ihmisen omaan ja läheisten elämään.

Mutta kuten sanottu, absolutismi on minun valintani ja sen mukaan tienkin muodostuu myös mielipiteeni alkoholinkäyttöä koskien ja kuten sanottu, nykyinen valintani on monien tekijöiden summa ja nämä tekijät vaikuttavat myös suuresti asenteeseeni alkoholia kohtaan.

Olen elämäni aikana nähnyt sekä läheltä, että kaukaa alkoholin seurauksista sekä käyttäjään itseensä, että läheisiin ihmisiin.

Olen tänä päivänä vain ylpeä siitä, että olen absolutisti ja minulla ei ole minkäänlaista tarvetta ottaa alkoholia osaksi elämääni, ei edes sitä kohtuullista määrää, sillä pärjään varsin hyvin ilmankin.

Nautin paljon mieluummin vaikkapa herkullisen ja iloisen värisen jäähilejuoman ja pysyn selväjärkisenä.

Joulusta selvitty

Niin se Joulu taas tuli, ja meni...

Itselleni parasta Joulussa on se lasten jännitys ja riemu, joka Jouluun liittyy.

En koskaan unohda omia lapsuuteni Jouluja ja vaikka aikuiseksi kasvettua joulunajan tuntemukset muuttavatkin muotoaan, niin koitan ammentaa silti lapsilta sitä omastakin lapsuudesta tuttua jännitystä, joka luo Jouluun sen oman tunnelmansa.

Nyt sitten odottelemaan vuoden 2013 alkamista ja mitä kaikkea se tuokaan tullessaan.

Toivottavasti paljon hyviä ja iloisia asioita!

Joulurauhaa

Meidän kaikilla lapsilla on nyt alkanut joululoma ja voimme rauhoittua Joulun viettoon.

Muistakaa teille tärkeitä ihmisiä!

Jouluna materialistit saavat juhlia sydämensä pohjasta, mutta sieltä sydämestä saattaa löytyä lahja läheiselle ilman materiaakin, kun vaan malttaa pysähtyä hetkeksi.

Itse annoin viime Jouluna äidilleni ruusukuvioiselle paperille kirjoitetun kirjeen, jossa kiitin lapsuudestani ja muistelin joitain mieleen jääneitä kivoja juttuja ja kerroin, kuinka tärkeä äiti on.

Käärin paperin rullalle ja sidoin sifonkinauhalla kiinni.

Kirjeen mukana oli pätkä eräältä lapsuuteni VHS-kasetilta, jonka olin digitoinut dvd:lle kirjastossa ihan ilmaiseksi (kolminkertainen eläköön-huuto kirjastoille: "Eläköön, eläköön, eläköön!").

Lahja oli ollut mieleinen.

Toivotan kaikille oikein mukavaa ja rauhallista Joulunaikaa!

Värihulluus kestovaippailussa

Meillä on tähän asti menty kohtalaisen pienellä helppovaippa (AIO)-varastolla, mutta nyt alkoi tuntua, että sinne osastolle kaivattaisiin täydennystä.

Joten ei kun tilausta sisään ja kohteena oli meille parhaaksi todettu Onnikas, jonka taskuja meillä on tähän asti ollut käytössä ja hyviksi (LUE: mahtaviksi) todettu.

Nyt tilasin siis Toivo-helppovaippoja (AIO) etunepeillä.

Nämä on kyllä aivan mahtavia!

Onnikas on malliltaan sellainen, että istuu kun nakutettu meidän vaippapepulle ja laatu näissä vaipoissa on kertakaikkisen hienoa.

Vaippojen päällispuoli on BR Pulia ja väriä riittää (olen "lievä" värihullu...)!

Vaippojen sisäpintana on ruskeaa tencel-joustofroteeta ja kiinteänä imuosana (ommeltuna piiloon sisäkankaan alapuolelle) on bambuhamppufleeceä.

Lisäksi vaipassa on tuplapitkä, nepeillä irrotettava imuläppä, jossa on imua 4 kerrosta.

Nämä kaikki tekee siis yhteensä 9 imukerrosta!

Vaipan takana on lisäksi täyttöaukko, josta on helppo sujauttaa lisäimua esim. yöksi.

Aivan mahtava vaippa ja Piparikukka-vaippa on ihan ehdoton lemppari!

Valkoinen Joulu

Olen jo aika luottavaisin mielin, että saamme valkoisen Joulun.

Tuleehan se Joulu toki ilmankin lunta, mutta on siinä valkoisessa hangessa aina oma tunnelmansa ja lasten kanssa on aivan ihana, että on lunta, on pihallakin niin paljon mukavampi touhuta.

Tänään oli yhden lapsen joulujuhla kerhossa ja lopuilla on perjantaina.

Sitten päästäänkin rauhoittumaan Joulun viettoon!

Rauhaisaa Joulun odottelua kaikille!

Pitch Black

Elokuvasta Rise of the Guardians (Viisi legendaa) hahmo Pitch Black.

Tekijänä meidän vanhin lapsukainen, joka on tehnyt tämän pehmon kaavoista lähtien ihan itse!

Mustikka-puolukka

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä on minusta kaunis!

Tekijänä 7vee poika.

Päivän jälkeen rauha

Se tunne, kun illalla rauha laskeutuu taloon ja sängyistä kuuluu uninen tuhina...

Pienin tuhisee vieressä ja peiton alta pilkistää pikkuriikkiset varpaat.

Tekisi mieli halia ja pusutella oikein lujasti, mutta jottei riko sitä kaunista hiljaisuutta ja unista tuhinaa, joka talossa vallitsee, pitää tyytyä vain silittämään hellästi poskea, antaa kevyt pusu otsalle ja toivottaa hyvää yötä.

Toisten ajatteleminen

Tänään tuli taas huomattua, että on sitä vissiin edes jotenkin saanut lapsille opetettua toisten huomioimista.

Oltiin nimittäin 5veen kanssa puheterapiassa ja hän sai lähestyvän Joulun kunniaksi valita lopuksi sellaisesta lelulaatikosta yhden lelun itselleen.

Siellä oli kaikenlaisia pikkueläimiä, torvi, noppia yms...

Aikansa lapsi pohti minkä haluaisi, kunnes päätti!

Hän valitsee kilpikonnan, koska isoveli tykkää kovasti kilppareista ja hän voi sitten antaa isoveljelle kilpparin lahjaksi.

Tuli taas niin hyvä mieli!
Tätähän se Joulukin on parhaimmillaan, antamisen iloa, eikä sen lahjan tarvitse aina olla mitään suurta ja kallista, vaan pienestäkin voi tulla hyvä mieli sekä lahjan antajalle, että saajalle.

5-vuotiaan taidetta

Meidän 5vee touhusi pöydän ääressä tussien ja tarrojen kanssa.

Jonkun ajan päästä taideteos oli valmis ja kylläpä se olikin hieno!

Kuorma-auton kyytiin oli laittanut hiekkakasatarran (ja huomatkaa hienot liikennevalot):

Ja lapsi antoi vinkin, että kannattaa kurkata kuorma-autotarran alle...

Sieltä paljastuikin mato, jonka yli kuorma-auto oli kuulemma ajanut.

Onneksi mato näytti niin iloiselta, että oli tainnut selvitä yliajosta ihan vaan säikähdyksellä: 

Talviliinailua

Tänään on ollut ihana ilma ja oltiinkin lasten kanssa tuossa iltapäivällä pitkään ulkona.

Kesäliinailu on toki helppoa, kun ei tarvitse niin paljoa miettiä vaatetuspuolta, kunhan on lapsella hyvä hattu ja jalat auringolta suojassa, mutta talviliinailukin on ihanaa!

Minä en ole koskaan omistanut mitään erikoisempia kantotakkeja, vaikka olen aktiivisesti liinaillut jo yli 7 vuotta.

Minulta löytyy kantosuoja ja kantokauluri ja niillä on pärjätty hienosti!

Ehdoton juttu talviliinailuun on mielestäni liukuesteet kenkiin, tosin itselläni ne on käytössä oikeastaan aina muutenkin, vaikka olisin ihan yksinkin liikenteessä.

Samalla tavalla kun kesällä liinan kanssa pääsee liikkumaan lähestulkoon minne mieli tekee, toisin kuin vaunujen kanssa, niin sama pätee talveenkin.

Tuli huomattua tänäänkin, kun oltiin tuolla liikenteessä ja lapset halusivat mäkeä laskemaan ja reitti mäelle oli melkoisen hankinen.

Eipä olisi tarvinnut sinne lähteä, jos olisi vaunut pitänyt mukana hinata.

Rakastan näitä talven lumisia päiviä, kun on sopiva pikkupakkanen ja voi nauttia ulkona täysin siemauksin talven riemuista!

Harsojen taitteluohjeita: VIDEOT

Harsojen taitteluohjeita: Suorakaidevaippa:

Harsojen taitteluohjeita: Suorakaidevaippa pojalle:

Harsojen taitteluohjeita: Yläreunasta aukitaitettu suorakaidevaippa:

Harsojen taitteluohjeita: Ylä- ja alareunasta aukitaitettu suorakaidevaippa:

Harsojen taitteluohjeita: Peruskolmio:

Harsojen taitteluohjeita: Vauvakolmio:

Harsojen taitteluohjeita: Istuvampi vauvakolmio:

Harsojen taitteluohjeita: Leija:

Harsojen taitteluohjeita: Komfortleija:

Vaipan kiinnitys Nappi – Nipalla:

Muumitalo on peittynyt lumeen...

...ja saanut valoa pimeyteen.

Maitosuklaafudge

Yhteishyvä-lehden ruokaliitteessä oli niin herkullinen ohje, että sitä oli heti kokeiltava!

Eli maitosuklaafudget, njams!

~ Maitosuklaafudge ~ (30 kappaletta)

Ainekset:

2 dl kuohukermaa

2 dl sokeria

3 rkl voita

2 rkl hunajaa

2 dl vaahtokarkkeja

100 g maitosuklaata

Valmistus:

Kiehauta kerma, sokeri ja voi.

Lisää hunaja.
Keitä sekoittaen, kunnes seos on sakeaa.

Seos on valmis, kun nokare pysyy koossa tiputettaessa kylmään veteen.

Ota liedeltä ja sekoita, kunnes seos hieman jäähtyy ja sakenee.
Hienonna vaahtokarkit, rouhi suklaa ja lisää seokseen (itse käytin pieniä vaahtokarkkeja, joita en hienontanut ja sulivat hyvin seokseen ihan sellaisenaan).

Sekoita, kunnes ainekset sulavat ja muuttuvat notkeaksi massaksi.

Kaada leivinpaperilla vuorattuun pieneen vuokaan (n. 12 x 20 cm) ja anna jähmettyä peitettynä jääkaapissa.

Leikkaa paloiksi.

Vesseliraamattu

Esikoinen omistaa Vesseliraamatun, jonka on monta vuotta sitten saanut kummitädiltään.

Vesseliraamattu perustuu vuonna 1992 käyttöön otettuun Raamatun suomennokseen ja noudattelee pitkälti sen sanamuotoja.

Tätä Vesseliraamattua on kovasti luettu ja koska se on kuvitettu iloisen humoristisella tavalla, niin se jaksaa kiinnostaa lapsia yhä uudestaan ja uudestaan.

Kun suunnittelimme tuossa muinoin kuopuksemme kastetoimitusta ja pappi tuli käymään meillä kotona, niin tuli puhetta tuosta Vesseliraamatusta.

Yksi lapsista toi sen sitten papille näytille ja pappi sai loistavan idean: Kastejuhlassahan (yleensä) luetaan lasten evankeliumi, niin mitä jos se luettaisiinkin tuosta Vesseliraamatusta!

Ja niin teimme: Yksi vauvan sisaruksista luki lasten evankeliumin Vesseliraamatusta ja isosisko oli veikeän näköinen siellä edessä Vesseliraamattu käsissään.

Jotenkin se vaan sopi niin kivasti tuohon kuopuksemme elämän ensimmäiseen juhlaan.

Noita lastenraamattujahan taitaa olla vaikka minkälaisia, mutta minä ainakin suosittelen tuota Vesseliraamattua.

Sellainen hankittiin myös kuopukselle omaksi.

Lohikäärme

Isis Indexin ohjetta seuraillen meidän vanhin lapsukainen teki itselleen lohikäärmeen:

Pehmokoira

Isis Indexin ohjetta seuraillen meidän 10vee teki itselleen pehmokoiran:

Yhdelle sankarille kakkua

Kuten aiemmassa Bakugankakussakin, niin pohja ihan perus 6 munan kakkupohja ja kahdessa välissä on täytteenä hyydytetty kerma-kuningatarrahka-mansikkatäyte, joka on tosi namia!

Kakkupohja:

6 kananmunaa

2 dl sokeria

2½ dl vehnäjauhoja

½ dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

Valmistus:

Vaahdota huoneenlämpöiset munat ja sokeri vaahdoksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilän läpi vaahtoon.

Sekoita varovaisesti tasaiseksi.

Kaada taikina voideltuun vuokaan (noin 24–26 cm irtopohjavuoka), jonka pohjalle on leikattu pohjan kokoinen pala leivinpaperia.

Paista 175 asteessa uunin alimmalla tasolla noin 50–60 minuuttia.

Täyte:

6 liivatelehteä

4 dl kuohukermaa

1,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 prk (kuningatar)rahkaa

3 dl mansikkasosetta (pakastemansikoista)

Valmistus:

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.

Vaahdota kerma ja sokerit.

Lisää sekaan rahka ja mansikat ja sekoita tasaiseksi (mansikat saavat murskaantua täytteeseen).

Kiehauta tilkka mansikkamehua (tai vettä) ja liuota siihen puristetut liivatteet.

Lisää liivateseos täytteeseen ohuena nauhana nopeasti sekoittaen esim. sähkövatkaimella, jolloin liivateseos ei kokkaroidu täytteeseen.

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja reunat kelmulla.

Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan ja aseta yksi osa irtopohjavuoan pohjalle.

Lisää päälle täytettä ja aseta päälle kakkupohjan keskimmäinen osa.

Lisää taas täytettä ja aseta päällimmäiseksi kakkupohjan viimeinen osa.

Vuoraa vuoka kelmulla ja anna hyytyä vähintään 6 tuntia, mielellään yön yli.

Irrota kakku vuoasta, aseta tarjoilulautaselle ja koristele haluamallasi tavalla.

Kuka arvaa...

...mitä nämä mahtaa olla..?

Jep, eli osa lapsista pääsi tänään valmistamaan kemistin ohjauksella pilailuLIMAA!

Ensin kun näin tuon nimen ohjelmalistalla, niin en ollut ihan varma haluanko raahata jälkikasvuani limatehtaalle, mutta onneksi kuitenkin mentiin!

Lapset oli ihan intona ja valmistunut lima on tosi hienoa!

Huoneenlämmössä lima löllöytyy sellaiseksi, että sitä voi muovailla palloksi tai miksi nyt haluaakaan, ja jääkapissa sitten jähmettyy.

Ja harvinaisen kaunista limaahan tämä on, kun on oikein hileitäkin joukossa!

Harmikseni en nyt enää muista liman valmistusaineita, mutta myrkytöntä tämä on (mutta ei tätä nyt tietysti syödäkään tarvitse).

Pienestä ne lapset on iloisia, kun tämän päivän paras juttu on ollut lima ja sen kanssa touhuilu!

Kohti murrosikää

Meillä on luettu viime aikoina kovasti "Mitä kummaa minussa tapahtuu-" kirjaa ja murrosiän asiat ovat hyvin ajankohtaisia.

Kasasin tytölle pienen murrosiän lahjapaketin.

Lahjapakettiin tuli muutama pakkaus erilaisia kertakäyttösiteitä ja ja pikkuhousunsuojia.

Koska halusin suosia suomalaista, niin nämä on kaikki Vuokkosia.

Lisäksi tilailin muutamia side- ja tamponinäytteitä eri valmistajilta ja ne menivät myös pakettiin mukaan.

Kestositeitäkin pakettiin tuli, että tyttö saa niihinkin tutustua.

Kokeilupakkaus kestositeitä sisältää yhden pikkuhousunsuojan, yhden päiväsiteen ja yhden yösiteen, suloisen houkuttelevilla kuoseilla toki.

Ostin pakettiin mukaan myös pienen kalenterin, jonka kansia vähän tuunasin ja tulostin kalenterin kanteen myös pienen infon siitä, miksi on hyödyllistä pitää kuukautiskalenteria.

Deodorantiksi valitsin Erisanin alumiinittoman deodorantin, joka sisältää runsaasti hoitavia öljyjä, mutta ei parabeeneja, hajusteita tai väriaineita.

Sopii mielestäni hyvin ekaksi deodorantiksi.

Ja sitten pakettiin tuli mahdollisia kuukautiskipuja helpottamaan pieni kauratyyny, kuosina mikäpä muukaan kuin tämän hetken suosikit, Angry Birdsistä tutut linnut!

Ja vielä pienenä hemmotteluna neidille: pieni hajuvesipullo ja tytön lemppari suklaata, totta kai!

Mitään kirjaa en pakettiin hankkinut, kun meillä tosiaan on tuo "Mitä kummaa minussa tapahtuu-" kirja ja se on ihan kiva ja tietoakin on ihan kattavasti, mutta päällimmäiseksi pakettiin meni mukaan lahjakortti, joka oikeuttaa tytön minun kanssa kaksistaan jäätelölle kuukautisten alkamisen kunniaksi (juhlaa meille molemmille, kun perheessä useampi lapsi..).

Hyvää murrosikää tyttäreni!

Ai niin, aion ehdottomasti antaa samantapaisen murrosiän lahjapaketin myös perheemme pojille, kun ovat siinä iässä!

Alustavasti mietin, että siihen pakettiin menee ainakin deodorantti, parranajotarpeet ja joku hiusgeeli ehkä.

Muuta sisältöä mietitään tässä vielä muutama vuosi...