maanantai 28. lokakuuta 2013

Myslileipää

Mysliteemalla jatketaan, eli namnam myslileivällä.
Tämä on niiiin hyvää!

~ Myslileipä ~

Ainekset:
50 g hiivaa
5 dl maitoa
(1 tl ruususuolaa)
1 rkl intiaanisokeria
2 dl mysliä
1 dl leseitä
1 dl ruisjauhoja
3 dl grahamvehnäjauhoa
4 dl täysjyvävehnäjauhoa
2 rkl oliiviöljyä

Valmistus:
Liuota hiiva 37-asteiseen maitoon, sekoita ja vaivaa loput ainekset yhteen sileäksi taikinaksi.
Vaivaa huolellisesti. 
Peitä ja anna nousta 30 minuuttia.
Vaivaa taikina kertaalleen leivinpöydällä. 
Jaa taikina kahteen pitkulaiseen leipävuokaan.
Peitä vuoat ja anna nousta 30–40 minuuttia.
Kuumenna uuni 220 asteeseen. 
Suihkaise vettä leipien päälle ennen uuniin laittoa. 
Paista leipiä uunin alimmalla tasolla ensin 220 asteessa 5 minuuttia ja vähennä lämpöä sen jälkeen 190 asteeseen ja paista kypsäksi. 
Yhteensä paistoaika on noin 30 minuuttia. 
Jäähdytä leivät ritilällä leivinliinan alla ja kumoa ne vuoista, kun ne ovat hieman jäähtyneet.

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Myslipatukat

~ Myslipatukat ~
Noin 12 patukkaa 

Ainekset:
1½ dl appelsiini- tai omenatuoremehua
1½ dl hunajaa
1-2 tl vaniljasokeria
1 dl intiaanisokeria
(½ tl ruususuolaa)
5 dl Neljän Viljan hiutaleita
1 dl Kauraleseitä
1 dl saksanpähkinä- tai mantelirouhetta
1 dl kuivattuja luumusuikaleita (tai esim. mangosuikaleita)
1 dl rusinoita
1 dl auringonkukan tai pinjansiemeniä

Valmistus:
Kuumenna isohkossa kattilassa mehu ja hunaja sekä mausteet kiehuvaksi. 
Ota kattila pois liedeltä ja lisää kaikki kuivat aineet joukkoon sekoittaen paksuksi tahnaksi. 
Muotoile taikinasta myslipatukoita kostein käsin.
Kypsennä 200-asteisen uunin keskitasolla n. 7-10 min riippuen paistettavien koosta.

VINKKI: Patukoita ei ole pakko paistaa. Ne voi tehdä jääpalamuotteihin ja säilyttää jääkaapissa tai pakastimessa herkuttelua varten.
Uunissa paistetut patukat säilyvät huoneenlämmössä kahdesta kolmeen viikkoon.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Kirjainkassi puheterapiaan

Sain käsiini ihanaa vanhaa kangasta, joka oli tosin vähän palasina, mutta sain siitä kuitenkin kivasti tehtyä yhdelle lapselle puheterapiaan kirjainkassin, johon saa laitettua kansionsa ja muita tarpeellisia juttuja.
Tähän asti on kantanut kansion joko kainalossa, tai jossain epämääräisessä pussukassa...
Tein kassiin myös pienen taskun, johon voi laittaa vaikka pienen vihkon ja kynän (tai flunssakaudella nenäliinapaketin).
T niin kuin talo ja T niin kuin tasku:

En ole (tosiaankaan) mikään ompelija, mutta ihan kiva tästä omasta mielestäni tuli ja sopii hyvin puheterapiakassiksi.

torstai 24. lokakuuta 2013

Kohti terveempää elämäntapaa

Blogissa on ollut hiljaista, mutta elossa ollaan ja täysissä sielun ja ruumiin voimissa.
Aika on mennyt kesän jälkeen taas siihen, että on päästy arjen rutiineihin kiinni: on koulut ja harrastukset ja kaiken yhteensovittaminen.
Heinäkuussa aloitin liikunnan lisäämisen omaan elämääni.
Toki olin siihenkin asti ulkoillut lasten kanssa ja tehnyt muuta sellaista tavallista arkiliikuntaa, mutta heinäkuusta alkaen rupesin käymään ihan hölkkäämässä.
Tarkoitus oli aloitella pikkuhiljaa, mutta pakko myöntää, että mopo karkasi hieman käsistä...
Tuli pakkomielteeksi hölkätä päivittäin 3-4km ja koska pohjakunto ei tainnut olla ihan paras mahdollinen, niin hankin itselleni rytmihäiriöitä.
Rauhoitin tahtia ja vaihdoin hölkän päivittäiseen reippaaseen kävelyyn, koska koen kuitenkin tarvitsevani sen päivittäisen henkireiän ja säännöllinen, mieluiten päivittäinen tapahtuva reipas kävelyhän on mitä parhainta terveysliikuntaa.
Toisinaan käyn lenkin ihan yksikseni, mutta usein otan mukaan yhden vanhimmista lapsista (pyörän kanssa).
Se on rauhallista ja mukavaa kahdenkeskistä aikaa tämmöisen suurperheen hulinan keskellä ja ollaankin saatu lasten kanssa monia kivoja keskusteluja aikaan lenkkien aikana.

Liikunnan lisäksi olen laittanut remonttiin meidän ruoka-asiat.
Onhan me aina syöty ihan normaalia peruskotiruokaa, mutta nyt meillä lapsetkin osaa valita kaupassa sydänmerkittyjä tuotteita ja täysjyvää.

Oikeastaan enää ei edes maistu esim. vaalea pasta tai leipä, kun on jo niin tottunut täysjyvän täyteläiseen makuun.
Kovat rasvat on vaihdettu kokonaan pehmeisiin ja paljon käytetään esim. oliiviöljyä
Tavallinen suola on jätetty kokonaan pois ja jos johonkin ruokaan on "pakko" suolaa lisätä, niin käytämme ruususuolaa.

Valkoinen sokeri on myös jätetty pois ja sen tilalle käytämme intiaanisokeria.
Se sopii ihan kaikkeen, mihin nyt sokeria voi tarvita.

Aamupäivällä valmistui mokkaruudut, joissa käytin juurikin intiaanisokeria, täysjyvävehnäjauhoja ja hieman leseitä.
Eli kyllä meillä herkutellaankin edelleen, mutta itse asiassa jos lapset saa valita mitä laitetaan viikonlopun bileisiin herkuksi, niin kyllä ne melkein tikkuvihannekset valitsee.
En edes muista koska on viimeksi esim. sipsejä ostettu.
Ja paremmalla fiiliksellä sitä herkutteleekin kun tietää, että herkku on hyväksi tai ainakin valmistettu paremman valinnan aineksista, kuten siis nämä mokkaruudut.

Meillä ei ole kellään paino-ongelmia, eli elämäntaparemontilla ei pyritä niinkään laskemaan painoa, mutta miehen suvussa on sydäntauteja ja omassa suvussani mm. ongelmia verenpaineen kanssa.
Ja vaikkei mitään riskejä olisikaan, niin eihän terveellisemmät valinnat kenellekään haitaksi ole, todellakaan!
Itse voin ainakin sanoa, että kun kunto on edes jollainlailla kohdillaan ja ruokavalio kunnossa, niin kyllä sitä ihan erilailla jaksaa!

Tervettä talven odottelua kaikille blogini lukijoille!