Aika menee

Olen taas saanut todeta tämän nuorimman kanssa, kuinka aika menee ihan hirmuista vauhtia!

Se pieni, joka vasta äsken potki masussa, niin nyt jo tapailee ensimmäisiä askeleita ja sanoja.

En voi lakata ihmettelemästä ajan kulua, mutta onneksi olen vuosien myötä oppinut arvostamaan tätä hetkeä ja olen oppinut nauttimaan kaikista pienistäkin asioista ja hetkistä lasten kanssa.

Aina ei tarvitse odottaa sitä "sit kunia," josta AIEMMINKIN KIRJOITIN.

"Sitten kun vauva oppii istumaan" ja "sitten kun vauva oppii kävelemään" jne.

Toki minäkin odotan, että lapsi kehittyy, mutta olen oppinut nauttimaan ja iloitsemaan asioista asia kerrallaan, siinä hetkessä ja odottamaan tulevaisuutta hötkyilemättä: ottamaan ikään kuin vastaan sen, mitä annetaan, ilman "sit kunia."

Olen kovin onnellinen, että minulla on mahdollisuus olla lasteni kanssa kotona.

Tämä aika on kuitenkin vain yksi elämänvaihe, joka ei kestä loputtomiin ja olen törmännyt niin moniin vanhempiin ihmisiin, jotka puhuvat, että antaisivat mitä vain jos saisivat takaisin ajan, jolloin lapset olivat vielä pieniä, että tiedän tämän ajan olevan todella arvokasta.

Toki aika kuultaa muistoja ja eivät ne kotiäidinkään päivät tosiaankaan ole aina ruusuilla tanssimista, mutta kenelläpä olisi?

Itse tiedän, että tämä on se, mitä haluan tällä hetkellä.

Päivä kerrallaan ja toivon, että voin sitten vanhana muistella tätä aikaa muistaen iloisia hetkiä, enkä surren sitä, että lasteni vauva-/lapsuusaika meni minulta ohi.

Iltalenkki ilta-auringossa

Eilen iltasella lähdettiin esikoisen ja kuopuksen kanssa iltalenkille.

Esikoinen sai valita reitin ja vei meidät mukavalle pikku seikkailulle.

Tulipahan taas todettua, kuinka helppoa oli valita reitti sen mukaan, minne huvitti mennä ja pienin tuli paikkaan kuin paikkaan mukana neliöliinassa selkäkyydissä.

Jos olisi vaunujen kanssa ollut liikkeellä, niin olisi tainnut nämä reitit jäädä näkemättä tai ainakin liikkuminen olisi vaikeutunut huomattavasti.

Monikäyttöinen kantoliina

Etenkin uusi kantoliina on usein jäykkä ja jotta siitä tulisi mukavan ja pehmoisen tuntuinen, sitä pitää hieman kesyttää.

No, meillä kyllä kesytellään jo pehmenneitäkin liinoja, mutta ne vaan ovat lasten mielestä ehdottomasti parhaita esim. majan rakennukseen:

Myös syöttötuolin korvikkeena kantoliinaa voi käyttää:

Riippu-/roikkukeinuna käyttäminen on oikein loistavaa kesytystä, toki jonkinlainen painoraja on ehkä suotava, eli tässä tarkoituksessa sopii ehkä vain hieman pienempien keinuttamiseen:

Ja toki kantoliina toimii loistavasti pienen, tai vähän isommankin unisen ihmisen peittona:

Kietaisuristi II sidonta

Kietaisuristi II sidonta on kuin kietaisuristi, mutta tässä olkaimet tulee ristiin smokkivyön alle ja smokkivyö tulee sidonnan päälle.

Toinen versio, eli kietaisuristi, löytyy TÄÄLTÄ.

1. Levitä liina eteesi poikittain siten, että liinan keskikohta on vartalosi keskikohdassa:

2. Vie liinanpäät selkäsi takana ristiin ja tuo sieltä olkasi yli eteen:

3. Vie liinanpäät smokkivyön alta ja risti ne:

4. Vie liinanpäät selkäsi taakse ja solmi liina:

5. Oikaise ja avaa hihnoja edestä, jotta saat lapselle tilaa:

6. Nosta lapsi kyytiin, pujota jalat ristiin menevien hihnojen läpi ja levitä hihnojen kangas lapsen päälle. Tarkista, että lapsen asento on oikea:

7. Vedä smokkivyö jalkojen yli pepun alle:

8. Nosta smokkivyö lapsen pepun ja selän yli. Tarkista, että lapsen asento on oikea:

9. Valmista:

Pieni vauva on kovaa vauhtia muuttumassa taaperoksi!

Kun hän istuu lattialla ja alan laittaa liinaa päälleni, hän alkaa pomputtaa itseään ikään kuin sanoakseen: "Ota kyytiin!"

Ja liinassa hän tarraa pienillä käsillään minuun ikään kuin sanoakseen: "Kiitos, että pääsin lähellesi."

Ja kun kysyn haluaako hän maitoa, hän lähtee nauraen konttaamaan minua kohti ikään kuin sanoakseen: "Täältä tullaan!"

Perille päästyään hän tarraa pienillä käsillään rintaan kiinni ikään kuin sanoakseen: "Kiitos, että pääsin lähellesi."

Se suloinen katse, kun hän tulee rinnalle ja tuijottaa syvälle silmiin pienillä nappisilmillään ja välillä hymyilee niin, että maitoa valuu suupielestä.

Se puhuu sen puolesta, että esim. imetyksen hyöty ei katoa minnekään vaikka vauvasta tulee taapero.

Ravinnolliset ja immunologiset edut ovat toki edelleen tärkeitä, mutta kuinka tärkeä onkaan se erityinen hetki...

Hetki rauhassa, hetki lähellä, kaiken sen vauhdin ja uuden oppimisen keskellä.

Äidin pieni kulta, joka kasvaa niin nopeasti!

Nukenvaatteita

Tämä nyt ei ihan suoranaista nostalgiaa vielä ole, mutta laitetaan nyt kuitenkin siihen kategoriaan, kun on nämä kuitenkin jo useampia vuosia vanhoja.

Eli nyt jo edesmenneen kummitätini tekemiä nukenvaatteita, jotka hän teki aikanaan meidän vanhimman lapsen nukeille:

Kyllä näillä kelpaa nuken ulkoilla vähän kylmemmälläkin säällä.

Meillä on myös iso kasa samaisen kummitätini tekemiä Barbien vaatteita, mm. hääpuku.

Pitääkin kaivella joskus kaikkia vanhoja Barbeja esiin...

Ensiaskelia

Meillä otettiin ensimmäinen askel, tai oikeastaan pari, kesälomareissun aikana aikalailla tasan viikkoa ennen 10 kuukauden ikää.

Tästä sitä lähdetään!

Vauhti on jo kova työntöauton kanssa ja pyörällistä lelulaatikkoakin on mukava työnnelle eteenpäin.

AIEMPAAN POSTAUKSEEN liittyen voinen siis taas todeta, että kannettu lapsikin oppii kyllä konttaamaan ja kävelemään, vaikka toisinaan saankin kuulla, että eihän lapsi koskaan opi liikkumaan, kun häntä "koko ajan" kannetaan.

Kuten aiemmatkin lapset, niin tämäkin PALJON KANNETTU pikkuinen varmaan kävelee jo ihan kunnolla ilman tukea siellä 11 kuukauden paikkeilla, kuten sisaruksensakin ovat tehneet, eli ei siis hätää liikkumisen suhteen.

Lomalle!

Vuosien myötä olen oppinut olemaan asettamatta hirveitä odotuksia, ja sitä kautta paineita lomille ja muutenkin uskon enemmän ihan jokapäiväiseen laatuaikaan, kuin johonkin kerran-pari vuodessa tapahtuvaan ylettömään huvitukseen.

Toki lomareissuun voi, ja ehkä osittain pitääkin sisällyttää jotain extraa, mikä sitten jollainlailla eroaa siitä arjesta ja jää mieleen, mutta on tärkeää muistaa myös arkena, että sitä laatuaikaa on ihan helppo järjestää pienellä vaivalla vaikka ihan joka päivä.

Mitä jos ensi kerralla välipala-aikaan huikkaisit lapsille, että mennäänkin ulos viltin päälle välipalalle?

Nirsompikin lapsi saattaa silloin syödä välipalansa hyvällä ruokahalulla.

Tai ensi kerralla kun raikas kesäsade ropisee kattoon, niin pyydät lapset kanssasi ulos tanssimaan sadetanssia.

Lämmin kesä kuivaa sen minkä kastelee!

Tai jos nappaisit kävelyretkelle reppuun mukaan mehupullot ja muutaman keksin ja jossain kohtaa sanot lapsille, että pidetäänpä pieni evästauko ja kaivat eväät esiin repusta.

Sen jälkeen sitä jaksaa taas väsyneempikin jatkaa tallustelua.

Tuntuvat pieniltä asioilta, mutta juuri nuo saattaa monesti olla niitä, mitkä jää mieleen aikuisikään asti, paremmin kuin se yksi kesäpäivä huvipuiston hälinässä.

Mukavia lomailuja kaikille, joilla lomat vielä edessä.

Nauttikaa kaikista pienistäkin asioista!

Kietaisuristireppu (tai ainakin jonkinlainen versio siitä)

Kietaisuristireppu on tukeva sidonta.

Itse tykkään enemmän tästä reppuversiosta, jossa olkainhihnat viedään kainalon alta ja suoraan olan yli, mutta hihnat voi myös ristiä edessä ennen taakse viemistä, jos haluaa.

Samoin lopussa hihnat voi solmia joko suoraan vyötärölle tai kuten itse tykkään, niin tuoda hihnat ylös ristiin läpi vastakkaisten olkaimien ja solmia sinne.

1. Kiepsauta lapsi liinan avulla selkään ja pysy hieman kumarassa asennossa pitäen liinanpäistä napakasti kiinni:

2. Laita toinen liinanpää tiukasti polvien väliin odottamaan:

3. Vie toinen olkainhihna kainalosi alta ja olkasi yli:

4. Vie hihna taakse levitettynä yli lapsen selän ja pepun:

5. Tuo hihna lapsen jalan alta takaisin eteen ja laita tiukasti polvien väliin odottamaan:

6. Vie toinenkin olkainhihna kainalosi alta ja olkasi yli:

7. Vie hihna taakse levitettynä yli lapsen selän ja pepun ja siitä lapsen jalan alta...

8. ...takaisin eteen:

9. Vie hihnat ylös ristiin läpi vastakkaisten olkaimien: 

10. Solmi liinanpäät:

11. Kieputa hännät sivuille:

12. Valmista:

Ihanat BabyLegsit

BabyLegsit on hirmu käteviä!

Nyt kesälläkin meillä mennään usein pelkällä vaipalla ja BabyLegseillä.

Pikkuisen on paljon mukavampi kontatakin BabyLegsit jalassa, kun polvet paljaina.

Ja vaipanvaihto onnistuu näppärästi, kun ei tarvitse housujen kanssa riuhtoa.

Kantoliinassa lapsen jalat saa suojaan auringon säteiltä BabyLegseillä.

Ja kyllä niistä isommatkin tykkää!

Esimerkiksi merirosvoleikeissä luu BabyLegsit on aivan ehdottomat!

Ei mitään hätää

Todistin taas tuossa jokunen aika sitten sitä sisarusten tärkeyttä toisilleen, kun nuorimmaiselle iski känkkäränkkä ja ennen kun ehdin itse paikalle, niin perheemme 4-vuotias olikin jo hakenut paperia ja silitteli pienen päätä ja pyyhki kyyneleitä.

Tuli sellainen olo, että jäänkin hieman syrjemmälle seuraamaan tilannetta, koska siinähän se vahva suhde juuri syntyy, kun voi luottaa toiseen ja toinen lohduttaa.

Ja niin meni pienen känkkäränkkä hetkessä ohi ja isompikin sisarus oli hyvin ylpeä, kun sai rauhoitettua pienemmän.

Ja sitten se olikin äiti, jolle meinasi tulla tilanteesta kyyneleet silmiin, kun se vaan oli niin suloista...

Jotkut sidonnat toimivat myös paitoina

Näin kesällä liinaillessa kannattaa muistaa, että etenkin hellepäivinä jotkut sidonnat toimivat ihan täysin myös paitoina, ainakin kotosalla ollessa, eikä tarvitse turhia hikoilla.

Omat suosikkina paidattomiin sidontoihin ovat edessä kietaisuristi II ja selässä muumio.

Nämä molemmat sidonnat saa tehtyä niin, että liina on ikään kuin paita.

Liinaa kun levittää tarpeeksi, niin sen paremmin eteen, kuin taaksekaan ei jää oikeastaan yhtään paljasta kohtaa.

Ehkä en kaupungille lähtisi, mutta kotona menee kyllä ihan hyvin, eikä tosiaan ole helteelläkään sitten liian monia kangaskerroksia turhaan päällä.

Kietaisuristi II, alla pelkät rintaliivit

Muumio,  alla pelkät rintaliivit

Meillä on nautittu kesästä ja liinailusta!

On niin ihanaa, kun voi kesken kävelylenkin poiketa vaikka metsäpolulle, mitä vaunujen kanssa ei voisi (ainakaan kovin helposti) tehdä ja kotiin tullessa voi mennä jatkamaan omia hommia sisälle, eikä tarvitse miettiä mihin jättäisi vaunut ja herääkö pienokainen kun vauhti pysähtyy ja asennella itkuhälyttimiä yms, vaan pikkuinen voi kätevästi jatkaa uniaan liinassa.

Samoin jos lapsi on liinassa sisällä, niin on niin helppoa lähteä hakemaan vaikkapa postia tai viedä jätteitä kompostiin tms, kun ei tarvitse vetää päälle toppavaatteita, sen kun vaan menee ulos lämpimään.

Ihanaa alkanutta heinäkuuta kaikille!