Yhdeltä lapselta irrotettiin tänään kaksi pysyvää hammasta.
Muistan taannoin sen tunteen, kun sain hammaslääkärissä lupapaperin nenäni eteen: paperissa luki, että annan lupani pysyvien hampaiden irrotukseen ja allekirjoitus alle.
Ihan sydämestä otti, kun nimeni siihen pitkän harkinnan ja monien kysymysten jälkeen vedin.
Kyse oli kuitenkin pysyvistä, ehjistä hampaista.
Mutta sitten ajattelin, että kyllä ne hammaslääkärit osaavat katsoa, jos purentavika tulisi olemaan niin suuri, että se aiheuttaisi suuria ongelmia tulevaisuudessa.
Ja vaikka esteettinen puoli ei todellakaan ole se tärkein asia, niin totta kai silläkin on merkitystä (varsinkin sitten isompana), onko hampaat suussa ihan sikin sokin vai suorassa rivissä.
Eikähän hampaiden mitkään Hollywood-hampaat tarvitse olla, mutta jos on niin ahdasta, että ne ovat suussa päällekkäin ja ties miten, niin ei sekään mukavaa ole.
Itse olen läpikäynyt oikomishoidon lapsena (/nuorena), samoin meidän vanhin lapsi.
Ja nyt on sitten tämän ala-asteikäisen vuoro.
Kukaan ei muistele hoitoa mitenkään kammolla: kamalinta on tainnut kaikkien mielestä olla hammasmuottien otto (ollaan tosi herkkänieluisia, liekkö sillä vaikutusta).
En ole mikään ylenmääräisen lahjonnan kannattaja, mutta näissä hammaslääkäri- ja oikomisjutuissa olen kyllä huomannut, että pieni lahjonta on jopa ihan suotavaa.
En missään nimessä halua, että lapsilleni jää mitään kammoa tai huonoja muistoja hoidoista ja kun ne pakostakin on välillä vähän epämiellyttäviä, niin minä voin äitinä yrittää tehdä tilanteesta edes vähän positiivisemman.
Tänäänkin minulla oli kaksi pientä pakettia kotona odottamassa, kun hammaslääkärireissu oli ohi.
Tyttö oli pitkänä toivonut Huuto.netistä kahta suosikkisarjansa figuuria ja ostin ne hänelle lahjaksi.
Hampaiden irrotuksessa oli tosi reipas ja kotiin päästyä odotti heti lahjojansa innolla, eli päivästä jäi kaikesta huolimatta mukava muisto ja se on tärkeintä!
Ja nyt mahtuu kaikki hampaatkin suuhun ja saatetaan selvitä parhaassa tapauksessa ilman enempiä hoitoja.
Tässä meidän reippaan lapsukaisen hienot hampaat!
Huom! Laitoin tämän tunnisteeksi myös "Lasten suusta", koska tämä jos mikä on lasten suusta!
Voi että, toivottavasti tosiaan selviätte ilman enempiä hoitoja! Itse olen ollut tosi pitkään oikomishoidossa pienenä eikä siitä ole kovinkaan paljon mukavia muistoja, mutta uskoin äitiä kun hän tolkutti, että "nyt ne kannattaa oikoa, sitten harmittaa isompana jos jää hoitamatta". Kun totta sekin, että viallisesta purennasta voi seurata vaikka mitä kurjia päänsärkyjä yms.
VastaaPoistaLahjonta on kyllä toisissa tilanteissa ihan kannatettavaa :) Meillä on suvussa tuota purentavikaa ja muuta, jää nähtäväksi periikö lapsi näitä taipumuksia.
Avaudun vahingossa aina hammasasioista, koskettaa niin syvältä :D Tsemppiä teidän potilaalle!
Joo, viallinen purenta voi tosiaan aiheuttaa vaikka mitä ja itsekin jouduin vielä aikuisena hankkimaan purentakiskon, kun oli hoidosta huolimatta jäänyt purenta vialliseksi ja aiheutti päänsärkyä.
PoistaKiskolla se sitten hoitui!
Ja onhan nuo hoidot melko hintaviakin, jos aikuisikään hoitaminen jää, kun lapselle kaikki on vielä maksutonta (yleiselle puolella siis).
Meillä on kanssa suvussa purentavikaa, joten ei ole tullut yllärinä nää hommat.
Kovasti koitetaan luoda asiasta sellainen positiivinen juttu nyt isompien kohdalla, että jos on pienemmillä sitten aikanaan edessä, niin ei ole mitään ennakko-paniikkia sitten.
Uskon tosiaan tässä tapauksessa lahjonnan voimaan ja kyllä meidän reipas lapsonen nauttii ihan silkasta extra-huomiostakin, jota koitan jakaa nyt ihan urakalla.
Pelkkä tyyny ja peitto olohuoneen sohvalle ja siihen pikku-potilaalle tuotu mehujää on jo sellainen juttu, että kurjakin asia kääntyy positiivisemmaksi. :)