tiistai 22. toukokuuta 2012

Sinettinä sydäntä vasten

Tänään kävi hauska juttu, kun hain yhtä lapsista esikoulusta.
Siihen tuli yksi poika katselemaan meidän pikkuista, joka nukkui kantoliinassa.
Se pieni poika sitten kysyi, että miksi tuo vauva on tuolla tavalla sinetöitynä?
Hymyilytti, ja kerroin sitten, että sen on siinä hyvä olla äidin lähellä.
Kukaan ei olekaan ennen käyttänyt tuota sinetöitynä-sanaa, mutta tottahan se on, että siinähän se vauva on: Sinettinä sydäntä vasten!

2 kommenttia:

  1. Ihana ajatus! Itsekin kantoliinailin poikamme kanssa ahkerasti ja tunnistan tuon sinettinä sydäntä vasten -tunteen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hilikku kommentistasi!

      Tuo oli kyllä ihana ajatus ja vielä pienen pojan suusta, niin oli jotenkin extra-suloista. <3

      Poista

Kiitos kun kommentoit!