perjantai 27. huhtikuuta 2012

Kantoliinailun ihmeellinen ja ihana maailma

Meillä tutustuttiin kantoliinailun ihmeelliseen ja ihanaan maailmaan seitsemisen vuotta sitten ja sille tielle jäätiin.

Maailmassa riittää hälinää ja hulinaa ja mikäpä sen turvallisempi paikka pienelle siihen tutustua, kuin oman äidin (/isän) syli.
Tutut sydänäänet ja liike rauhoittavat pienokaista ja kantajan sylissä hän on turvallisessa, lämpöisessä pesässä.
Ja samalla kun lapsi voi turvallisesti seurata elämänmenoa liinan suojista, jäävät omat kädet vapaiksi esim. kotiaskareisiin tai vaikka kauppaostoksiin.
Pikkuinen voi nukkua, kun häntä väsyttää ja imetyskin onnistuu tarvittaessa liinan suojissa.
Itse voin ihan rehellisesti sanoa, että kantoliina on todellakin helpottanut meidän arkea monella tapaa; niin moni asia onnistuu helpommin, kun ei tarvitse miettiä minne pienokaisen laskisi ja on sitä aika monta asiaa, mihin tarvitsee kahta kättä tai ainakin asiat sujuvat helpommin, kun molemmat kädet jäävät vapaiksi.
Hyvin monessa paikassa olen ollut todella kiitollinen siitä, että meillä liinaillaan, kun olen vierestä katsellut vanhempia, jotka yrittävät mahtua jonnekin väentungokseen tai ahtaaseen paikkaan vaunujen kanssa.
Me olemme aina menneet, minne olemme halunneet ja pikkuinen on tullut mukana liinassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!